Fergus Henderson on koulutukseltaan arkkitehti eikä ollut koskaan työskennellyt ravintolakeittiössä, kun hän vuonna 1994 avasi St. Johnin vanhaan savustamoon Smithfieldin lihamarkkinoiden viereen Lontoossa. Tila on valkoiseksi kalkittu, täysin koristeeton ja ilman musiikkia, ja näyttää käytännössä edelleen samalta.
Hänen argumenttinsa ei ole säästäväisyys eikä provokaatio vaan kohtuullisuus. Jos eläin tapetaan, on vain kunnollista käyttää se kokonaan, ja siksi luuydin, munuaiset, sydän, korvat ja häntä ovat ruokalistalla niiden osien rinnalla, joita kaikki muut tarjoavat. Se kuulostaa ankaralta, mutta ruoka on päinvastaista, yksinkertaista ja anteliasta.
Hänen tunnetuin annoksensa on uunissa paahdettu luuydin persiljasalaatin kanssa, kolme raaka-ainetta eikä juuri mitään tekniikkaa. Nykyään sitä tarjoillaan kaikkialla maailmassa, ja se on todennäköisesti viimeisten 50 vuoden vaikutusvaltaisin brittiläinen ravintola-annos. Anthony Bourdain sanoi, että se olisi ateria, jonka hän haluaisi syödä viimeisenä.
Tämä nide yhdistää hänen kaksi kirjaansa, vuoden 1999 Nose to Tail Eating -teoksen ja vuoden 2007 jatko-osan Beyond Nose to Tail, sekä uutta materiaalia. Reseptit ovat lähes absurdin lyhyitä, ja proosa on kuivaa ja hauskaa tavalla, johon harva keittokirja pystyy.
Formaatti: Kovakantinen
Sivumäärä: 416
Kieli: Englanti
Julkaistu ensimmäisen kerran: 2012
The Kitchen Labin valitut
Otsikosta tuli käsite. Nose to tail on nykyään nimitys kokonaiselle työtavalle, ja sitä käyttävät kokit jotka eivät ole koskaan lukeneet kirjaa eivätkä tiedä ilmauksen tulevan täältä.
Sellaista tapahtuu harvoin. Keittokirja voi myydä hyvin, tulla siteeratuksi ja pysyä painossa vuosikymmeniä antamatta koskaan kieleen yhtäkään sanaa.