ILMAINEN TOIMITUS YLI 100 EUR
30 PÄIVÄÄ AVOIN OSTO
Blood, Bones and Butter on ainoa kokin muistelmateos, joka kestää tarkastelun kirjallisuutena, ja syy on se, että Gabrielle Hamilton on ensin kirjailija ja vasta sitten kokki.
Kirja alkaa karitsasta. Joka kevät hänen vanhempansa kaivoivat kuopan maahan New Jerseyssä sijaitsevan kodiksi muutetun silkkitehtaan ulkopuolelle, sytyttivät siihen tulen ja kutsuivat satoja ihmisiä syömään kokonaisena paistettua karitsaa. Isä oli lavastaja, äiti oli ollut balettitanssija Ranskassa.
Vanhemmat erosivat Hamiltonin ollessa kolmetoistavuotias, ja käytännössä hän jäi selviytymään omillaan. Hän valehteli ikänsä saadakseen töitä ravintolakeittiöistä, ajautui huumeisiin ja varkauksiin, työskenteli kesäleireillä ja catering-keittiöissä ja vietti vuosikymmenen vailla suuntaa ennen kuin opiskeli kirjoittamista University of Michiganissa.
Vuonna 1999 hän avasi Prunen East Villagessa. Kolmekymmentä asiakaspaikkaa, ei liiketoimintasuunnitelmaa ja ruokalista, jolla oli täsmälleen sitä, mitä hän itse halusi syödä.
Viimeinen kolmannes kertoo erikoisesta järkiavioliitosta italialaisen lääkärin kanssa sekä kesistä tämän äidin luona Pugliassa. Tämä osa on jakanut mielipiteitä, ja joidenkin lukijoiden mielestä kirja ajautuu sivuraiteille. Ehkä niin, mutta samalla se on kirjan vähiten sentimentaalinen osa.
Kirja voitti James Beard Award -palkinnon nimenomaan kirjoittamisesta eikä ruoasta, mikä kertoo olennaisen. Anthony Bourdain kirjoitti siitä yhden ylitsevuotavimmista suosituksistaan.
Tästä kirjasta ei opi mitään ruoanlaitosta. Sen sijaan se vastaa kysymykseen, miksi joku työskentelee vapaaehtoisesti viisitoista tuntia päivässä kuumassa huoneessa huonolla palkalla, ja jokainen sen kokenut tunnistaa itsensä joka sivulta. Se, joka ei ole sitä koskaan tehnyt, saa puolestaan yhden parhaista koskaan kirjoitetuista muistelmista ravintolakeittiössä työskentelemisestä.
Formaatti: Pehmeäkantinen
Sivumäärä: 304
Kustantaja: Vintage
ISBN: 9780099498339
Kieli: Englanti
Julkaistu ensimmäisen kerran: 2011
