Niki Segnit ei ollut kokki, vaan työskenteli brändien ja markkinoinnin parissa. Hän kirjoitti tämän kirjan turhautuneena siihen, että osasi kyllä seurata reseptiä mutta ei koskaan keksiä mitään omaa, ongelmaan, johon on vähintäänkin helppo samaistua.
Kirja toimii näin: Segnit valitsi 99 perusmakua ja jakoi ne 16 perheeseen, kuten paahteisiin, maanläheisiin, rikkisiin, merellisiin, ruohoisiin ja kukkaisen hedelmäisiin. Perheet on sijoitettu kirjan alkuun makupyöräksi, jossa vierekkäiset ryhmät toimivat yleensä myös hyvin yhdessä. Jokainen yksittäinen maku saa sitten oman osionsa ja sen sisällä oman tekstin jokaisesta toisesta mausta, jonka kanssa se sopii yhteen.
Esimerkki. Sinulla on kotona raparperia etkä tiedä, mitä siitä tekisit. Etsit kirjasta raparperin ja löydät sen yhdistettynä muun muassa sianlihaan, inkivääriin, ruusuun ja vaniljaan. Jokaisesta yhdistelmästä kerrotaan muutaman sadan sanan verran: mistä se on peräisin, kuka sitä on käyttänyt, miten se yleensä toteutetaan ja toisinaan myös huomio siitä, milloin se ei toimi. Valitset yhden ja alat kokata.
Kyseessä ei siis ole reseptikirja. Mukana on valmistusmenetelmiä koskevia huomioita, mutta ei ainesosaluetteloita määrineen, ja tämä on täysin tarkoituksellista. Kirja vastaa kysymykseen siitä, mikä sopii minkäkin kanssa, ei siihen, montako grammaa tarvitaan.
Kirja voitti André Simon Award -palkinnon ja siitä on tullut perusteos niille, jotka haluavat sommitella itse sen sijaan, että vain seuraisivat ohjeita. Se, että kirjaa on lisäksi todella hauska selailla, on bonus, jota kukaan ei pyytänyt mutta jota kaikki arvostavat.
Formaatti: Kovakantinen
Sivumäärä: 400
Kieli: Englanti
Julkaistu ensimmäisen kerran: 2010